Miksi Apitie?

Taustaa

Miten tähän on tultu? No, siitähän meidänkin on lähdettävä.

Teollisessa vallankumouksessa koneet ovat helpottaneet työntekoamme jo neljällä vuosisadalla. Tästä kehityksestä viimeiset 120 vuotta erilaiset tietoja käsitelevät koneet ovat keventänyt taakkaamme ja poistaneet tylsiä rutiineja työstämme sekä vapauttanet meidät ajan ja paikan kahleista niin tehokkaasti, että haluamme käytämme näitä koneita myös muun arjen helpottamiseksi. Käytössämme olevan perusteknologian avulla meille jää enemmän aikaa oppimiseen, lisäarvon tuottamisen ja toiminnan kehittämiseen alati muuttuvassa ympäristössä, jonka vaikuttimia ovat mm. yhteiskunta, politiikka, luonto, liiketoiminta ja tekniset innovaatiot. Olemme kansalaisina omaksumassa visiota automaattinen tietojenkäsittely (ATK) kaikilla elämän alueilla.

ATK-ratkaisut syntyvät, kun reaalimaailman ongelmat palastellaan, mallinnetaan tietokoneille sopivaan muotoon ja kirjoitetaan tietokone-ohjelma, joka ohjeistaa tietokoneet toimimaan ratkaisun edellyttämällä tavalla ongelman poistamiseksi. Ratkaisut ovat usein yleispäteviä, koska tämä ei ainoastaan ole riittävän hyvä palvelemaan meitä käyttäjiä, vaan antaa myös mahdollisuuden soveltaa samaa ratkaisua muiden samaa sukua olevien ongelmien ratkaisemiseksi.

Parhaille tuotevalmistajille syntyy hyvä markkina-asema, jonka seurauksena tuotteita sovelletaan erilaisiin tarpeisiin ja niihin pyydetään uusia ominaisuuksia. Tuotteista tulee entistä monipuolisempi ja valmistajan asemansa markkinoilla vahvistuu entisestään. Ajan saatossa jopa monopolistiseksi. Tällainen hieno saavutus on seurausta yritysten hyvistä tarveoivalluksesta, tuotteistuksesta ja hyvin toteutetuista liiketoiminnoista.

ATK-ratkaisuita toteutetaan myös räätälöitynä tilaustyönä, jolloin projektin tulos palvelee periaatteessa vain tilaaja-asiakasta. Räätälöidyt ratkaisut ohjelmoidaan usein syvälle asiakkaan tarvetta ja ne vastaavat toiminnaltaan täsmällisemmin tarpeeseen siinä missä yleiset ratkaisut pyritään täsmentämään tarpeeseen hyvän muunneltavuutensa (konfiguroitavuutensa) avulla. Molemmissa ratkaisutavoissa ohjelmisto viimeistellään toimivaksi monoliitiksi yhden toimittajan toimesta.

 

Digitalisaation kohtaanto-ongelma

Uuden tekeminen ei aina onnistu heti. Epäonnistuneet ATK-projektit jättävät asiakasorganisaatioon orjuuttavuuden kokemuksia, allergioita ja pettymyksiä tietotekniikkaa kohtaan. Kun ATK-ratkaisu ei palvele käyttäjiään, toiminta ei digitalisoidu ja käsillämme on kohtaanto-ongelma. Digitalisaation kohtaanto-ongelma ei ole varsinaisesti kenenkään syy, vaan siihen ajaudutaan monestakin syystä.

Ensinnäkin, huolimatta ATK-alan nopeasta kehityksestä, ATK-hankinta on yllättäen jämähtänyt vakiintuneisiin käytäntöihin. Tämä sopii erityisen hyvin markkinajohtajille.

Toiseksi, ratkaistavat ongelmat ovat jo itsessään monimutkaisia, jolloin ATK ratkaisutkaan eivät voi olla ainakaan sen yksinkertaisempia. Kun ongelmia ratkaistaan yksi kerrallaan, syntyy IT-osastolle joukko eri valmistajien toimittamia toisiinsa nähden epäyhteensopivia ja päällekkäisillä toiminnallisuuksilla varustettuja ohjelmistoja, joita ei ole suunniteltu lähtökohtaisesti vuorovaikutukseen muiden ohjelmistojen kanssa.

Kolmanneksi, moni vanhentumassa oleva ratkaisu perustuu vieläkin ATK:n pioneeriajan suljettujen monoliittien liiketoimintamalliin. Tuotteen ohjelmistoarkkitehtuurin päätehtävä on suojella tuotteen tai yrityksen asemaa markkinoilla. Nämä tuotteet eivät juuri kommunikoi. Ei puhu eikä pukahda. Konesaliin kasautuva suljettujen monoliittinen siilokokoelma ei ole käyttäjäorganisaation edun mukaista. Ei myöskään toimittajan, koska asiakasyrityksen investointikyvyn halvaantuessa kehitys hidastuu, jonka seurauksena lannistava negatiivinen kierre nujertaa herkkyyden koko ATK kehitykselle.

Neljänneksi, ATK-teknologian huikea kehitysvauhti vain jatkuu, jonka seurauksena ymmärryksen kuilu muiden alojen toimijoihin nähden jatkaa kasvamistaan. Muiden alojen toimijoiden on vaikea pitää omia tarpeitaan suunnittelun ankkureina, koska heille tarjolla olevista vaihtoehtoista on sopeuduttava valituun malliin, mikä usein on tuote- tai teknologialähtönen kehikko mihin pitää sopeutua. Tämä vie ongelman omistajan pois omalta mukavuusalueeltaan. Apuun näissä tilanteissa ryntäävät ohjelmistoalan asiantuntijat. Vuorokuuntelun onnistuminen ratkaisee syntyykö välivaiheen lopputuloksena muokattu alkuperäinen ajattelua tietotekniikan ehdoilla, vai ulkoistaako asiakas ajattelun ATK-osaajalle. Muodollinen omistajuus on asiakkaalla, mutta mihin sijoittuu syvällinen henkinen omistajuus?

Digitalisaation kohtaanto-ongelmat johtuvat siis ainakin ongelmien monimutkaisuudesta, kiihtyvästä kehitysvauhdista, tuote- tai teknologialähtöisyydestä, sekä väärän kokoisista ja muotoisista järjestelmän peruselementeistä. Kukin asiantuntija tekee parhaansa ja voi hyvin olla alansa huippuja. SIitä huolimatta osapuolet eivät vain kohtaa toisiaan.

 

Vääristyvät markkinat

ATK-markkinoita vaivaa suurten keskittymien kehitys. Erityisesti suurvaltojen yritykset pyrkivät rsursseillaan dominoimaan markkinoita entistä tehokkaammin. Yritystoimintaan liittyy vapaa kasvun hyväksyntö, koska kilpailu on niin kovaa ettei puolivaloilla voi saavuttaa tavoitteitaan. Tämä kehitys on kuitenkin vaarallista siksi, että vaikka tämän päivän yritysjohtajat olisivat esim. ihmisarvon, demokratian ja oikeudenmukaisuuden hyveiden kunnioittajia ja vastuuntuntoisia johtajia, niin miten heidän seuraajansa ajattelevat? Heidän käsiinsä kuitenkin aikanaan siirtyvät tehokkaat koneistot. ATK-keskittymät ovat tulevaisuuden suurin uhka. Ihmiskunnan muistin virkistystaajuus taitaa olla n. 100 vuotta ja perinteisesti asiat on pitänyt oppia uudelleen kantapään, kärsimyksen ja surun kautta. Teknologiat sinänsä ovat viattomia, mutta niitä käyttämällä voidaan saada aikaiseksi pahaa jälkeä.

(Edellä mainitut arvot olivat esimerkkejä. Minkä tahansa kulttuuri arvot voidaan pahimmillaan jyrätä moderneilla teknologioilla. Niin ei saisi tehdä. Kulttuurimuutoksen pitää olla oma valinta.)

Toinen keskittymien aiheuttama vääristyvien markkinoiden ongelma on kasvava eriarvoisuus. Tämä johtaa hiljalleen katoaviin edellytyksiin tehdä liiketoimintaa keskitymien ulkopuolella. Moni tavallaan sahaa omaa oksaansa tekemillään lyhytnäköisillä valinnoillaan.

 

Muutoksen voi aloittaa heti

Digitalisaation kohtaanto-ongelmat ja vääristyvät markkinat ovat kaksi ydinajatusta sille miksi Apitie tarvitaan auttamaan organisaatioita suunnan muutoksessa. Nämä ongelmat ovat korjattavissa yksinkertaisella perusajatuksella: mitä me haluamme? Mitä haluamme omista lähtökohdistamme? Muutos alkaa ajattelutavan muutoksesta. Meillä on mahdollisuus haluta ATK-ratkaisuita uudella tavalla kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Emme voi ulkoistaa tätä ajattelua.

Avoimessa mallissa ATK järjestelmä muodostuu usean toimittajan tuotteista ja räätälöinneistä. Väistämätön monimutkaisuus ja kontrollipiste ei piiloudu yhden toimittajan monoliittiin, vaan avautuu asian oikeille omistajille organisaation toimintaa suunnittelevien ihmisten ajatteluun. Ajatteluun heidän lähtökohdistaan ilman tarvetta sopeutua tarjonnan digitaaliseen lähtökohtaan. Järjestelmästä tulee suunnittelijoidensa muotoilun mukaisia, näköisensä ja hajuisia. ATK pitää valjastaa meidän käyttöömme, jolloin järjestelmä palvele ihmistä, eikä päinvastoin.

ATK-hankinnan tuore ajattelutapa vapauttaa organisaatiot vanhoista kahleista. Muutoksen alkaessa tuotteita ei tarvitse vaihtaa kerralla, vaan valitsemalla sopiva suunta voi järjestelmän kehitykselle käynnistää evoluution. Matkan aikana pienet ratkaisut voidaan liittää olemassa olevaan kokonaisuuteen pala kerrallaan. Helposti.

Mille polulle sinä haluat lähteä?